Peltojen laitamilla on tullut tänään ulkoiltua ja ihasteltua vanhoja latoja ja aittoja. Ne on vaan niin kauniita! Harmaita ja harmonisia. Tuuli tuiversi aikalailla tuolla "raitilla" kävellessä, mutta kyllä vaan tarkesi. Ja sitten kotipihalla päätin piipahtaa rakkaassa ulkonavetan vintissä...ja niinkuin vähän muistelinkin, löytyi sieltä ikivanha puinen kelkka! Yksi lauta siitä on irti...mies saa kyllä keksiä siihen uus-vanhan laudan jostain. Ja että se kulki hyvin! Vaikka oli jalakset vähän ruosteessa, niin hetken siinä kiidettyämme poika kelkan päällä alkoi luisto pelaamaan. Eli se kelkka oli siis pakko kaivaa jo tänään esiin, eikä vasta huomenna sunnuntaina...No onpahan koeajettu. Onko teistä lukijoista muuten kivempaa, että kuvat on suurempia kirjoituksissa? Itse aina pähkäilen, minkäkokoiseksi laittaisin...Oho, huomasin juuri että tämä on 100. blogikirjoitukseni!
