Syksyinen taulu

29. Elokuuta 2010

Vietämme pienen poikani kanssa paljon aikaa ulkosalla päivisin, eikä tämäkään päivä kaikessa koleudessaan ollut poikkeus. Poika haluaa aina auttaa äitiä eri askareissa, oli sitten kyse kukkien kastelusta tai omenoiden poiminnasta. Tänään poika teki suuren työn ja keräsi ihan itse vanhaan emaliseen vatiin ihanan kollaasin puutarhamme satoa. Siellä on timjamia, raakoja tomaatteja, luumuja ja omenoita, sekä aivan ihania pikku perunoita. Perunoiden kaivaminen yhdessä oli kuin mikäkin aarrejahti, aina kun peruna tuli mullasta esiin, kiljahdettiin iloisina yhdessä"ja vielä yksi".






5 kommenttia:

  1. Usein tulee toivottua että jaksais samalla lailla innostua asioista ja tekemisistä kun lapset! Ja kun ois virtaa samalla lailla aamusta iltaan!

    VastaaPoista
  2. Lapset kyllä nauttivat täysin siemauksin puuhista. Muistan itsekin lapsena perunannostossa, joka peruna oli suuri elämys.

    VastaaPoista
  3. Vastavierailulla täällä. :)
    Kiitän kauniisti saamastani tunnustuksesta, kiitos.
    Olen tästä erittäin otettu. <3

    VastaaPoista
  4. Edelliseen postaukseen palaten..nyt mäkin rohkaistuin tekemään omenamehua Maijalla ja hyvää tuli! Loppu"muusista" tein omenasosetta pakkaseen. Eli 4 litraa mehua ja 4 rasiaa omenasosetta, nams :)

    VastaaPoista
  5. Sanna-Mari ja Liisa: Lapset osaavat kyllä tosiaan löytää riemua hyvinkin pienistä ja yksinkertaisista asioista. Osaisipa itsekin paremmin. :)

    tiina: Olkaatten hyvä, ansaittuahan se oli :)

    Sesse: Hyvä hyvä! Minä en sosetta ottanut talteen tänä vuonna, tuli tehtyä mehua sen verran kiireellä. Mehu-Maija on paras! :)

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttavat!